Johdanto: Jalkamätätauti
Jalkamätä on yleinen bakteeritauti, joka vaikuttaa kotieläinten, kuten lehmien, lampaiden ja vuohien, sorkoihin. Sen aiheuttaa yhdistelmä bakteereja, jotka pääsevät eläimen jalkaan viiltojen tai hankausten kautta. Taudille on tyypillistä jalan ontuminen, turvotus ja tulehdus, joka voi hoitamattomana johtaa pysyviin vaurioihin ja eläimen tuottavuuden heikkenemiseen.
Jalkamätä on vakava huolenaihe maanviljelijöille, koska se voi vaikuttaa suuresti heidän karjan terveyteen ja hyvinvointiin sekä heidän taloudelliseen vakauteensa. Kysymys on kuitenkin myös siitä, voidaanko jalkamätää sairastavien eläinten lihaa pitää turvallisena ihmisravinnoksi. Tässä artikkelissa tutkimme jalkamätän syitä, sen vaikutuksia lehmänlihaan ja tartunnan saaneiden lehmien lihan syömiseen liittyviä terveysriskejä.
Mikä aiheuttaa jalkojen mätää lehmillä?
Jalkamätä aiheuttaa kahden bakteerin yhdistelmä: Fusobacterium necrophorum ja Dichelobacter nodosus. Näitä bakteereja löytyy yleisesti maaperästä ja ne voivat päästä eläimen jalkaan viiltojen tai hankausten kautta. Kosteat ja likaiset ympäristöt, kuten mutaiset laitumet ja navetat, tarjoavat täydellisen kasvualustan bakteereille, mikä helpottaa niiden tarttumista karjaan.
Jalkamätän kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kavioiden huono hoito, riittämätön ravitsemus ja ylikansoitus. Myös lehmät, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, ovat alttiimpia taudille. Kun eläin on saanut tartunnan, ontuva ja kävelemisvaikeuksia vaikeuttaa niiden laiduntamista ja veden juomista, mikä voi edelleen heikentää heidän immuunijärjestelmäänsä.
Voidaanko jalkamädistä kärsiviä lehmiä teurastaa?
Lehmät, joilla on jalkamätä, voidaan teurastaa, mutta sitä ei suositella. Taudin aiheuttama ontuminen voi vaikuttaa eläimen liikkuvuuteen ja johtaa kunnon heikkenemiseen, jolloin se ei sovellu ihmisravinnoksi. Tästä syystä viljelijöitä kehotetaan hoitamaan ja hallitsemaan tautia ennen kuin he harkitsevat sairaan eläimen teurastusta.
Jalkamädän vaikutukset lehmänlihaan
Jalkamädällä voi olla merkittävä vaikutus lehmänlihan laatuun. Sairaus voi aiheuttaa lihasten surkastumista, mikä johtaa lihantuotannon ja laadun heikkenemiseen. Lisäksi jalan tulehdus ja tulehdukset voivat johtaa mätän ja muiden nesteiden kerääntymiseen, mikä voi saastuttaa lihan ja saada sen pilaantumaan nopeammin.
Lisäksi lehmät, joilla on jalkamätä, voivat kärsiä ruokahaluttomuudesta ja nestehukasta, mikä voi johtaa painon laskuun ja lihasten laadun heikkenemiseen. Taudin aiheuttama stressi voi myös lisätä kortisolin tuotantoa, hormonia, joka voi vaikuttaa negatiivisesti lihan makuun ja rakenteeseen.
Onko turvallista syödä lehmän lihaa, jolla on jalkamätä?
Lihan syömistä lehmistä, joilla on jalkamätä, ei suositella. Tauti voi vaikuttaa lihan laatuun ja turvallisuuteen, jolloin se ei sovellu ihmisravinnoksi. Tartunnan saaneen eläimen lihan syöminen voi myös lisätä riskiä saada bakteeri-infektioita, kuten salmonella ja E. coli.
Maanviljelijöiden ja lihanjalostajien on tärkeää noudattaa asianmukaisia hygienia- ja turvallisuusohjeita, jotta tartunnan saaneiden eläinten lihaa ei sekoiteta terveen lihan kanssa. Epäselvissä tapauksissa on aina parasta olla varovainen ja välttää syömästä lihaa, joka on peräisin lehmistä, joilla on jalkamätä.
Jalkamätä ja lihan tarkastus
Lihan tarkastus on kriittinen osa ihmisravinnoksi tarkoitetun lihan turvallisuuden varmistamista. Useimmissa maissa lihan tarkastus on pakollinen, ja kaikki liha on tarkastettava taudin tai saastumisen varalta ennen kuin se voidaan myydä.
Jalkamätä saaneet eläimet tunnistetaan yleensä lihantarkastuksen yhteydessä ja niiden liha tuomitaan, eli sitä ei saa myydä eikä käyttää ihmisravinnoksi. Jalkamätä ei kuitenkaan aina ole mahdollista havaita lihatarkastuksessa, varsinkaan jos eläin on saanut tartunnan vasta äskettäin. Tämä korostaa lihan asianmukaisen käsittelyn ja prosessoinnin tärkeyttä saastumisriskin minimoimiseksi.
Tartunnan saaneiden lehmien lihan syömisen terveysriskit
Tartunnan saaneiden lehmien lihan syöminen voi lisätä riskiä saada bakteeri-infektioita, kuten salmonella ja E. coli. Nämä infektiot voivat aiheuttaa oireita, kuten ripulia, oksentelua ja kuumetta, ja vaikeissa tapauksissa voivat johtaa sairaalahoitoon tai jopa kuolemaan.
Lisäksi antibioottien käyttö jalkamädän hoidossa voi myös lisätä antibiooteille vastustuskykyisten infektioiden riskiä, joita voi olla vaikeampi hoitaa. Tästä syystä on tärkeää noudattaa asianmukaisia elintarviketurvallisuusohjeita lihaa käsiteltäessä ja kypsennettäessä.
Oikean käsittelyn ja ruoanlaiton merkitys
Lihan asianmukainen käsittely ja kypsennys ovat välttämättömiä ruokaperäisten sairauksien riskin minimoimiseksi. Kaikkea lihaa tulee käsitellä ja säilyttää oikeassa lämpötilassa haitallisten bakteerien kasvun estämiseksi. Liha tulee myös kypsentää sopivaan lämpötilaan, jotta kaikki haitalliset bakteerit tuhoutuvat.
Tartunnan saaneiden lehmien lihaa käsiteltäessä on tärkeää ryhtyä ylimääräisiin varotoimiin bakteerien leviämisen estämiseksi. Tämä sisältää käsien ja pintojen perusteellisen pesun, ristikontaminaation välttämisen sekä erillisten ruokailuvälineiden ja leikkuulautojen käyttämisen raa'alle ja keitetylle lihalle.
Voiko jalkamätä tarttua ihmisiin?
Jalkamätä ei ole zoonoosi, eli se ei voi tarttua suoraan eläimistä ihmisiin. Jalkamätä aiheuttavia bakteereja voi kuitenkin esiintyä ympäristössä ja ne voivat aiheuttaa infektioita, jos ne pääsevät ihmiskehoon haavojen tai haavojen kautta.
Tästä syystä on tärkeää noudattaa varotoimia karjaa käsiteltäessä, mukaan lukien käsineiden ja muiden suojavarusteiden käyttö sekä käsien perusteellinen pesu kosketuksen jälkeen.
Varotoimet viljelijöille ja kuluttajille
Lehmien ja muiden kotieläinten jalkamädän estäminen on välttämätöntä ihmisravinnoksi tarkoitetun lihan turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi. Viljelijät voivat ryhtyä toimiin, kuten puhtaan ja kuivan ympäristön tarjoamisen, asianmukaisen kavioiden ylläpidon ja riittävän ravinnon tarjoamisen estämään taudin leviämistä.
Kuluttajat voivat myös olla mukana varmistamassa lihan turvallisuutta noudattamalla asianmukaisia elintarviketurvallisuusohjeita lihan käsittelyssä ja kypsennyksessä. Tämä sisältää käsien ja pintojen perusteellisen pesun, lihan kypsennyksen sopivaan lämpötilaan ja ristikontaminaation välttämisen.
Johtopäätös: Bottom Line
Yhteenvetona voidaan todeta, että lehmän lihan syömistä, jolla on jalkamätä, ei suositella mahdollisten terveysriskien ja lihan laatuun kohdistuvien kielteisten vaikutusten vuoksi. Tartunnan saaneiden eläinten liha tunnistetaan ja tuomitaan yleensä lihantarkastusprosessin aikana, mutta viljelijöiden ja jalostajien on silti tärkeää noudattaa asianmukaisia hygienia- ja turvallisuuskäytäntöjä.
Kuluttajat voivat myös ryhtyä toimiin varmistaakseen lihan turvallisuuden noudattamalla asianmukaisia elintarviketurvallisuusohjeita lihaa käsitellessään ja kypsennessään. Yhteistyöllä viljelijät, jalostajat ja kuluttajat voivat auttaa varmistamaan ihmisravinnoksi tarkoitetun lihan turvallisuuden ja laadun.
Viitteet ja lisätietoa
- American Association of Bovine Practitioners. (2019). Jalkojen mätä. Haettu osoitteesta https://www.aabp.org/resources/practice_guidelines/feet_and_legs/foot_rot.aspx
- Tautien torjunta- ja ehkäisykeskukset. (2020). Salmonella. Haettu osoitteesta https://www.cdc.gov/salmonella/index.html
- Elintarviketurvallisuus- ja tarkastuspalvelu. (2021). Suu- ja sorkkatauti. Haettu osoitteesta https://www.fsis.usda.gov/wps/portal/fsis/topics/food-safety-education/get-answers/food-safety-fact-sheets/meat-preparation/foot-and-mouth- sairaus/CT_indeksi
- Kansallinen lääketieteen kirjasto. (2021). E. coli -infektiot. Haettu osoitteesta https://medlineplus.gov/ecoliinfections.html
